Global Point of Care

Parannetaan potilasturvallisuutta parantamalla diagnostista testausta

Enhancing Patient Safety through improvements in Diagnostic Testing

Työmäärän ja oikea-aikaisuuden hallinta tehohoitoyksiköissä riippuu henkilöstön ja prosessien kyvystä olla tehokkaita, toimivia ja tarkkoja. Virheet, kuten tarkan hoidon laiminlyönti kriittisillä potilailla, voivat johtaa estettävissä olevaan vammaan ja/tai kuolemaan.1 Tehohoitohenkilökunnan ylenmääräisen työkuormituksen vaikutukset näkyvät suoraan potilasturvallisuudessa. Turvallinen hoitoympäristö voi vaarantua, jos tehohoitajat kokevat suuren työmäärän aiheuttamaa kuormitusta.2 Valtion virastojen antaessa pakolliseen ylityöhön ja kliinisten prosessien toimenpiteisiin liittyviä säädöksiä, työmäärän vaikutuksesta potilastuloksiin ja virheisiin on yhä enemmän näyttöä.

Potilasturvallisuus yhdellä silmäyksellä

  • Tehohoitohenkilökunnan ylenmääräisen työkuormituksen vaikutukset näkyvät suoraan potilasturvallisuudessa.
  • Tarkat ja oikea-aikaiset diagnoosit voivat tarkoittaa invasiivisempien laitteiden korvaamista vähemmän invasiivisilla laitteilla, mikä vähentää komplikaatioiden, kuten infektion, todennäköisyyttä.

Vieritestidiagnostiikka

Tarkat ja oikea-aikaiset diagnoosit voivat tarkoittaa invasiivisempien laitteiden korvaamista vähemmän invasiivisilla laitteilla, mikä vähentää komplikaatioiden, kuten infektion, todennäköisyyttä.3 Monet kliinisen tehohoidon organisaatiot ympäri maailmaa ovat jo pitkään suositelleet tätä keinona parantaa potilasturvallisuutta ja tulosten laatua. Tämä pätee erityisesti sydänsairauksiin kriittisillä potilailla ja tehohoitopotilailla.3

Vieritestidiagnostiikan käyttö voi parantaa työmäärää, kun testaus siirtyy keskitetystä laboratoriosta vuoteen vierelle. Tämä parantaa aikaa, joka kuluu diagnoosista hoitoon, ja vähentää esianalyyttisia virheitä.4 Tällä voi olla myönteisiä tuloksia, kuten potilaiden verinäytteenottokertojen väheneminen, testaukseen tarvittavan verimäärän väheneminen sekä nopeammat diagnostiset tulokset. Näin voidaan kehittää tarkkoja hoitoprotokollia. Toinen positiivinen tulos POC-diagnostiikan avulla voi olla potilaiden tunnistamisesta johtuvien mahdollisten virheiden väheneminen, kun testejä lähetetään keskitettyyn laboratorioon.5 Testien suorittaminen vuoteen vierellä vähentää potilaiden tunnistamiseen liittyviä virheitä.5 Näillä tekijöillä yksin voi olla potentiaalinen vaikutus ylivoimaisen työmäärän vähentämiseen ja potilasturvallisuuden parantamiseen.

Yhdessä terveydenhuollon laitoksessa vieritestaus on lyhentänyt sairaalassaoloaikaa 44 prosenttia.6

Vieritestaus käytännössä

Yhdessä terveydenhuollon laitoksessa vieritestaus on lyhentänyt sairaalassaoloaikaa 44 prosenttia, mikä vähentää haittavaikutusten, kuten sairaalainfektioiden (HAI) ja muiden pitkäaikaiseen sairaalahoitoon liittyvien komplikaatioiden riskiä.6 Laitoksen taloudellinen tilanne saattaa myös parantua, sillä vieritestauksen on osoitettu alentavan potilaiden hoitokustannuksia yhdessä sairaalassa 47 prosenttia.6

Valtioiden hallitukset sekä akkreditointi- ja laatujärjestöt jatkavat edelleen sellaisten toimenpiteiden luomista, joissa keskitytään potilastuloksiin, hoidon koordinointiin ja henkilöstöön. Pyrkimyksenä on parantaa laatua ja turvallisuutta, hallita kustannuksia ja lisätä vastuullisuutta. Näillä toimenpiteillä ei ole vaikutusta ainoastaan korvauksiin ja taloudelliseen tilanteeseen vaan myös laitoksen kykyyn markkinoida itseään vireänä ja turvallisena hoitolaitoksena yhteisöilleen.

* Tässä esitetyt tulokset liittyvät tähän nimenomaiseen terveydenhuoltolaitokseen ja voivat poiketa muissa laitoksissa saaduista tuloksista.

  1. Rothschild et al. The Critical Care Safety Study: The incidence and nature of adverse events and serious medical errors in intensive care*. Critical Care Medicine. August 2005 - Volume 33 - Issue 8 - p 1694-1700.
  2. Carayon et al. Workload and Patient Safety Among Critical Care Nurses. Critical Care Nursing Clinics of North America. Volume 19, Issue 2, June 2007, Pages 121-129.
  3. Ceconni et al. Consensus on circulatory shock and hemodynamic monitoring. Task force of the European Society of Intensive Care Medicine. Intensive Care Medicine.
    December 2014, Volume 40, Issue 12, pp 1795–1815.
  4. Parco et al. Hematology point of care testing and laboratory errors: an example of multidisciplinary management at a children’s hospital in northeast Italy. J Multidiscip Healthc. 2014; 7: 45–50.
  5. Alreja. Reducing patient identification errors related to glucose point-of-care testing. J Pathol Inform. 2011; 2: 22. 
  6. Helping Advance Patient Care at a Busy New York CVICU