Global Point of Care
CRP:n roolin ymmärtäminen mikrobilääkeresistenssin maailmanlaajuisessa terveyskriisissä
Pikadiagnostiikan hyödyntäminen antibioottiresistenssin torjumiseksi
Pikadiagnostiikan hyödyntäminen antibioottiresistenssin torjumiseksi.
Heinäkuussa 2022 Euroopan komissio määritteli mikrobilääkeresistenssin yhdeksi maailman kolmesta suurimmasta terveysuhasta.1 Lancet'n äskettäinen mikrobilääkeresistenssiä käsittelevä sarja korostaa kriisin inhimillisiä kustannuksia. Sarjan mukaan lähes viisi miljoonaa kuolemantapausta vuodessa liittyy lääkkeille vastustuskykyisiin bakteereihin, mikä vaikuttaa suhteettomasti matalan ja keskitulotason maihin.2
Terveysvaikutukset
Mikrobilääkeresistenssi heikentää kykyämme hoitaa yleisiä infektioita, mikä johtaa pitkittyneeseen sairauteen, toimintakyvyttömyyteen ja lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Ilman tehokkaita mikrobilääkkeitä infektioiden ehkäisyssä ja hoidossa isojen leikkausten tai kemoterapioiden onnistuminen voi vaarantua.3
Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset
Antibioottiresistenssiin liittyy jo nyt suuria kustannuksia4,5,6 Suurin osa kustannuksista aiheutuu mikrobilääkeresistenssin6 seurausten pitkittyneistä sairaalahoitojaksoista. Mikrobilääkeresistenssin kustannukset jäävät suurimmaksi osaksi tulevien sukupolvien vastuulle, mikä vaikuttaa talouden vakauteen ja lisää ankaraa köyhyyttä jo vuonna 2030.7,8
MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN KASVAVA HAASTE
Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin liittyvien kuolemantapausten määrä on kasvanut huolestuttavasti. Noin 4,71 miljoonaa kuolemaa, liittyi bakteeriperäiseen mikrobilääkeresistenssiin vuonna 2021, ja on arvioitu, että 8,22 miljoonaa kuolemaa voisi tapahtua vuonna 2050.14
Yli puolet of Klebsiella pneumoniae ja Acinetobacter spp.
infektioista verenkierrossa ovat resistenttejä hoidolle.15
MIKROBILÄÄKERESISTENSSIN KASVAVA HAASTE
Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin liittyvien kuolemantapausten määrä on kasvanut huolestuttavasti. Noin 4,71 miljoonaa kuolemaa, liittyi bakteeriperäiseen mikrobilääkeresistenssiin vuonna 2021, ja on arvioitu, että 8,22 miljoonaa kuolemaa voisi tapahtua vuonna 2050.14
Yli puolet of Klebsiella pneumoniae ja Acinetobacter spp.
infektioista verenkierrossa ovat resistenttejä hoidolle.15
Mikrobilääkeresistenssin torjuminen vähentämällä antibioottien liikakäyttöä perusterveydenhuollossa
Antibioottien väärin- ja liikakäyttö lisäävät merkittävästi mikrobilääkeresistenssin kasvua.9 Euroopassa yli 90 prosenttia kaikista ihmisille tarkoitetuista antibioottimääräyksistä tapahtuu perusterveydenhuollossa,10 ja akuutit hengitystieinfektiot (aRTI) ovat ylivoimaisesti yleisin syy antibioottien määräämiseen.11,12 Suurin osa näistä antibioottimääräyksistä arvioidaan olevan sopimattomia, sillä useimmat hengitystieinfektiot johtuvat virus- tai itsestään rajoittuvista bakteeri-infektioista.11,12,13 Tällä hetkellä useimmissa maissa hoitopäätökset perustuvat yleensä potilaan oireiden tutkimiseen ilman bakteeri-infektion diagnostista vahvistusta.
Navigointi mikrobilääkkeiden hallinnan haasteissa kliinisessä käytännössä
Mikrobilääkkeiden hallinta on kriittinen strategia mikrobilääkeresistenssin torjunnassa. Yksimielisyys vallitsee siitä, että antibioottiresistenssin kehittymistä ja leviämistä voidaan estää rajoittamalla antibioottien käyttöä, ehkäisemällä väärinkäyttöä ja vähentämällä tartuntatautien aiheuttamaa taakkaa. Hyvin toimiva antimikrobinen hallintaohjelma (Antimicrobial Stewardshp Program ASP) on avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tärkeää on, että sillä on keskeinen rooli laajapohjaisissapyrkimyksissä auttaa säilyttämään antibioottiresurssimme tuleville sukupolville.
Yksi erityisen arvokas työkalu mikrobilääkkeiden hoidossa on C-reaktiivisen proteiinin (CRP) testaus, jolla eroitetaan itsestään rajoittuvat infektiot vakavista infektioista. CRP-testauksen avulla terveydenhuollon tarjoajat voivat tehdä tietoisempia päätöksiä siitä, tarvitaanko antibiootteja.16
Hanki asiantuntijaneuvoja mikrobilääkkeiden käytön
hallinnasta ENASPOC:ilta
European Network for Antibiotic Stewardship at the Point-of-Care (ENASPOC) on monialainen aloite, jonka tavoitteena on parantaa antibioottien käytön ohjaamista perusterveydenhuollossa. Sen tarkoituksena on puuttua mikrobilääkeresistenssin kiireelliseen uhkaan, jota pahentaa antibioottien liikakäyttö erityisesti hengitystieinfektioissa.17
ENASPOC keskittyy toteuttamaan hyväksi havaittuja strategioita, kuten CRP-vieritestausta niinettäantibioottireseptien käyttöä ohjattaisiin tehokkaammin.
Terveydenhuollon ammattilaisille ENASPOC tarjoaa arvokkaita resursseja ja tukea antibioottien käytön tehostamiseen mukaan lukien koulutusmateriaalit, tieteellinen näyttö ja parhaat käytännöt. Näiden avulla voidaan parantaa hoitotuloksia ja torjua tehokkaasti mikrobilääkeresistenssiä. ENASPOC -asiantuntijoiden ryhmä julkaisi suosituksensa CRP -vieritestauksen tulosten käytöstä ja tulkinnasta aikuisilla ja lapsilla, joilla on hengitystieinfektio, sekä keskeisistä viesteistä potilaiden ja vanhempien kanssa käytävää kommunikointia varten.18,19 He julkaisivat myös suosituksensa CRP -vieritestauksen täytäntöönpanosta.16
Keskeiset strategiat ja toimet
ENASPOC -aloitteen kansainvälisistä asiantuntijoista koostuva ryhmä kannustaa terveydenhuollon sääntelyviranomaisia ja päättäjiä mahdollistamaan CRP -vieritestauksen ja täydentävien strategioiden laajemman soveltamisen perusterveydenhuollossa hengitystieinfektiopotilaille.16
Seuraavia toimia suositellaan:
- CRP -vieritestauksen lisääminen ohjeisiin, mikrobilääkeresistenssiä koskeviin raportteihin ja toimintasuunnitelmiin: CRP-testauksen sisällyttäminen kliinisiin ohjeisiin ja mikrobilääkeresistenssistrategioihin varmistaa sen laajan käyttöönoton.
- Varmistaminen, että CRP -vieritestaus toteutetaan yhdessä täydentävien strategioiden kanssa: CRP-testauksen yhdistäminen muihin toimenpiteisiin parantaa sen tehokkuutta.
- Riittävän korvauksen tarjoaminen CRP -vieritestaukselle ja täydentäville strategioille: Taloudelliset kannustimet tukevat CRP-testauksen käyttöönottoa.
- Mahdollista laadukas ja perusterveydenhuoltoa tukeva vieritestaus ja suorituskyky:
CRP-testauksen laadun ja saavutettavuuden varmistaminen perusterveydenhuollossa on olennaisen tärkeää.
- Mahdollista tietojen jakaminen ja keskustelu oikeanlaisen toiminnan kannustamiseksi: Tietopohjaiset lähestymistavat, joihin sisältyy tarkastukset ja palaute, kannustavat parhaita käytäntöjä.
- Aloita kontekstikohtaisia pilottihankkeita ja näyttöjä tarvittaessa: Paikallisiin tarpeisiin ja näyttöön perustuvat räätälöidyt toimet parantavat tuloksia.
- Yleisen tietoisuuden lisääminen: Mikrobilääkeresistenssistä ja CRP -testauksen roolista tiedottaminen edistää antibioottien vastuullista käyttöä.
- Terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuuden ja ymmärryksen varmistaminen: Terveydenhuollon tarjoajien koulutus on ratkaisevan tärkeää tehokkaan täytäntöönpanon kannalta.
CRP -testauksen merkitys antibioottien
väärinkäytön vähentämisessä
Mikrobilääkkeiden väärinkäyttö ja liiallinen määrääminen, mukaan lukien virusinfektioiden ja itsestään rajoittuvien bakteeri-infektioiden hoitoon tarkoitetut antibiootit, ovat keskeinen tekijä lisääntyvässä mikrobilääkeresistenssiongelmassa.
C-reaktiivisen proteiinin (CRP) vieritestaus on noussut keskeiseksi välineeksi mikrobilääkeresistenssin torjunnassa ja auttaa terveydenhuollon ammattilaisia tekemään tietoon perustuvia päätöksiä antibioottien käytöstä. CRP-vieritestaus tarjoaa nopean ja luotettavan indikaattorin, jonka avulla voi ymmärtää paremmin infektion vakavuutta sekä onko infektio itsestään rajoittuva vai ei. On arvioitu, että iso osa perusterveydenhuollossa määrätyistä antibiooteista käytetään epäasianmukaisesti itsestään rajoittuviin ja virus- tai bakteeri-infektioihin, eivätkä potilaat näin ollen hyötyisi antibiooteista.16,18,19 Suurin osa hengitystieinfektioista on virusinfektioita, joten antibiooteista ei ole kliinistä hyötyä. Silti hengitystieinfektiolääkkeet ovat yksi yleisimmistä syistä tarpeettomaan antibioottien määräämiseen.11,12,13 Korkeat CRP-arvot auttavat tunnistamaan potilaat, jotka tarvitsevat antibioottihoitoa.
OECD ja WHO ovat hiljattain korostaneet CRP-vieritestausta hyödyllisenä välineenä mikrobilääkeresistenssin torjunnassa.6,20
CRP -vieritestauksen höydyt
Nopeita tuloksia
CRP-vieritestaus tarjoaa nopean tuloksen, mikä mahdollistaa oikea-aikaiset kliiniset päätökset. Pikadiagnostiikka voi vähentää epäasianmukaisen lääkemääräyksen määrää lyhentämällä testituloksen saamiseen kuluvaa aikaa ja ohjaamalla hoitopäätöksiä. Tulosten analysointiin kuluvan ajan lyheneminen hyödyttää huomattavasti sairauksien hallintaa.21,22
Tietoon perustuva kliininen päätöksenteko
Tarkat CRP -tasot auttavat terveydenhuollon tarjoajia määrittämään antibioottien tarpeellisuuden. Nopeilla näyttöön perustuvilla päätöksillä voimme odottaa parempia tuloksia potilailta ja samalla tukea antibioottien hallintaohjelmia.
Vähemmän tarpeettomia antibioottimääräyksiä
Infektion vakavuuden merkkinä CRP -testaus tukee päätöksiä antibioottien määräämisestä hengitystieinfektioihin ja vähentää siten antibioottien väärinkäyttöä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että CRP on käytettävissä oleva ja todistettu työkalu joka voi vähentää antibioottireseptien määräämistä turvallisesti ja kustannustehokkaasti perusterveydenhuollossa.11,16,23
Tukee keskustelua potilaiden kanssa
Potilaat saattavat odottaa saavansa antibiootteja. CRP -tulosten saaminen potilaskäynnin aikana voi tukea keskustelua potilaiden kanssa ja vakuuttamaan heidät, ettei antibiooteista ole lisähyötyä. Keskeinen viestintä aikuispotilaiden ja lapsipotilaiden vanhempien kanssa käytävää keskustelua varten löytyvät ENASPOC-asiantuntijoiden julkaisuista.18,19
CRP -vieritestauksen ja viestintätaitojen koulutuksen kustannustehokkuus
Viimeaikaisissa systemaattisissa katsauksissa todettiin, että CRP-vieritestaus ja viestintätaitojen koulutus ovat kustannustehokkaita strategioita mikrobilääkkeiden epäasianmukaisen määräämisen vähentämiseksi.23,24 Näillä toimilla voidaan lieventää terveydenhuoltojärjestelmien taloudellista rasitusta vähentämällä tarpeetonta antibioottien käyttöä ja siihen liittyviä kustannuksia.
CRP -vieritestauksen höydyt
Nopeita tuloksia
CRP-vieritestaus tarjoaa nopean tuloksen, mikä mahdollistaa oikea-aikaiset kliiniset päätökset. Pikadiagnostiikka voi vähentää epäasianmukaisen lääkemääräyksen määrää lyhentämällä testituloksen saamiseen kuluvaa aikaa ja ohjaamalla hoitopäätöksiä. Tulosten analysointiin kuluvan ajan lyheneminen hyödyttää huomattavasti sairauksien hallintaa.21,22
Tietoon perustuva kliininen päätöksenteko
Tarkat CRP -tasot auttavat terveydenhuollon tarjoajia määrittämään antibioottien tarpeellisuuden. Nopeilla näyttöön perustuvilla päätöksillä voimme odottaa parempia tuloksia potilailta ja samalla tukea antibioottien hallintaohjelmia.
Vähemmän tarpeettomia antibioottimääräyksiä
Infektion vakavuuden merkkinä CRP -testaus tukee päätöksiä antibioottien määräämisestä hengitystieinfektioihin ja vähentää siten antibioottien väärinkäyttöä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että CRP on käytettävissä oleva ja todistettu työkalu joka voi vähentää antibioottireseptien määräämistä turvallisesti ja kustannustehokkaasti perusterveydenhuollossa.11,16,23
Tukee keskustelua potilaiden kanssa
Potilaat saattavat odottaa saavansa antibiootteja. CRP -tulosten saaminen potilaskäynnin aikana voi tukea keskustelua potilaiden kanssa ja vakuuttamaan heidät, ettei antibiooteista ole lisähyötyä. Keskeinen viestintä aikuispotilaiden ja lapsipotilaiden vanhempien kanssa käytävää keskustelua varten löytyvät ENASPOC-asiantuntijoiden julkaisuista.18,19
CRP -vieritestauksen ja viestintätaitojen koulutuksen kustannustehokkuus
Viimeaikaisissa systemaattisissa katsauksissa todettiin, että CRP-vieritestaus ja viestintätaitojen koulutus ovat kustannustehokkaita strategioita mikrobilääkkeiden epäasianmukaisen määräämisen vähentämiseksi.23,24 Näillä toimilla voidaan lieventää terveydenhuoltojärjestelmien taloudellista rasitusta vähentämällä tarpeetonta antibioottien käyttöä ja siihen liittyviä kustannuksia.
Paranna tapaa diagnosoida, seurata ja hoitaa potilaita Afinion™ 2:n avulla
Abbott tarjoaa erinomaisen pikadiagnostiikan, jonka avulla terveydenhuollon ammattilaiset voivat erottaa hoitoa vaativat hengitystieinfektiot itsestään rajoittuvista infektioista. Abbott tarjoaa myös useita muita diagnostisia työkaluja, jotka voivat auttaa lääkäreitä tunnistamaan patogeenit hoitopaikassa ja määrittelemään asianmukaisen hoitostrategian aikaisemmin.
Afinion™ 2
Afinion 2 -analysaattori on nopea ja kompakti monimääritysanalysaattori, joka mahdollistaa testauksen kätevästi potilaan hoitopaikassa. Afinion analysaattoria käyttämällä testituloksia ei tarvitse lähettää laboratorioon eikä tulosten odottamiseen kulu aikaa. Näin voit keskittyä siihen, mihin sinun kuuluu keskittyä eli potilaaseen.
Lue lisää Abbottin CRP -testausratkaisusta, Afinion 2:sta, tai pyydä edustajaa
käymään toimipaikassanne.
AFINION™ CRP
AfinionTM CRP on nopea in vitro -diagnostinen testi C-reaktiivisen proteiinin (CRP) kvantitatiiviseksi määrittämiseksi ihmisen verestä. Tuoreessa neljän CRP -vieritestin arvioinnissa AfinionTM CRP toimi parhaiten suhteessa keskuslaboratoriomenetelmään, ja sitä pidettiin käyttäjäystävällisimpänä laitteena.25
Lue lisää Abbottin CRP -testausratkaisusta, Afinion 2:sta, tai pyydä edustajaa
käymään toimipaikassanne.
Kirjallisuusviitteet
- EU Action on Antimicrobial Resistance. https://health.ec.europa.eu/antimicrobial-resistance/eu-action-antimicrobial-resistance_en
- The Lancet. Antimicrobial resistance: an agenda for all. https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(24)01076-6/fulltext
- O’Neill J. Tackling drug-resistant infections globally: Final report and recommendations. Review on antimicrobial resistance 2016; https://amr-review.org/sites/default/files/160518_Final%20paper_with%20cover.pdf
- European Commission: Directorate-General for Health and Food Safety, Tackling antimicrobial resistance in a one health approach, Publications Office of the European Union, 2023; https://data.europa.eu/doi/10.2875/113990
- Shrestha P, Cooper BS, Coast J, Oppong R, Thuy N, Phodha T, et al. Enumerating the economic cost of antimicrobial resistance per‑antibiotic consumed to inform the evaluation of interventions affecting their use. Antimicrob Resist Infect Control 2018;7:98; https://doi.org/10.1186/s13756-018-0384-3
- OECD (2023), Embracing a One Health Framework to Fight Antimicrobial Resistance. OECD Health Policy Studies, OECD Publishing, Paris; https://doi.org/10.1787/ce44c755-en
- OECD. Stemming the Superbug Tide: Just A Few Dollars More. Paris: OECD Health Policy Studies, OECD Publishing (2018); https://www.oecd.org/en/publications/stemming-the-superbug-tide_9789264307599-en.html
- United Nations (2020). Global indicator framework for the Sustainable Development Goals and targets of the 2030 Agenda for Sustainable Development; https://unstats.un.org/sdgs/indicators/Global%20Indicator%20Framework%20a
- WHO: Antimicrobial resistance: Key facts. 21. Nov. 2023; accessed 07. Febr. 2025; https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/antimicrobial-resistance
- ECDC. Antimicrobial consumption in the EU/EEA (ESAC-Net) Annual Epidemiological Report for 2023; https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/antimicrobial-consumption-eueea-esac-net-annual-epidemiological-report-2023. Accessed 07. Feb. 2025
- Smedemark SA, Aabenhus R, Llor C, Fournaise A, Olsen O, Jørgensen KJ. Biomarkers as point-of-care tests to guide prescription of antibiotics in people with acute respiratory infections in primary care. Cochrane Database Syst Rev 2022;10(10):CD010130; https://doi.org/10.1002/14651858.CD010130.pub3
- Cooke J, Llor C, Hopstaken R, Dryden M, Butler C. Respiratory tract infections (RTIs) in primary care: narrative review of C reactive protein (CRP) point-of-care testing (POCT) and antibacterial use in patients who present with symptoms of RTI. BMJ Open Resp Res 2020;7:e000624; https://doi.org/10.1136/bmjresp-2020-000624
- Van der Velden AW, van de Pol AC, Bongard E, Cianci D, Aabenhus R. et al. Point-of-care testing, antibiotic prescribing, and prescribing confidence for respiratory tract infections in primary care: a prospective audit in 18 European countries. BJGP Open 2022 ; 30;6(2); https://doi.org/10.3399/BJGPO.2021.0212
- GBD 2021 Antimicrobial Resistance Collaborators. Global burden of bacterial antimicrobial resistance 1990–2021: a systematic analysis with forecasts to 2050. Lancet 2024; 404: 1199–226; https://doi.org/10.1016/S0140-6736(24)01867-1
- World Health Organization. (2022). Global antimicrobial resistance and use surveillance system (GLASS) report. https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/364996/9789240062702-eng.pdf
- Llor C, Plate A, Bjerrum L, Gentile I, Melbye H, Staiano A, van Hecke O, Verbakel JY, Hopstaken R. C-reactive protein point-of-Care testing in primary care - broader implementation needed to combat antimicrobial resistance. Front. Public Health 2024;12:1397096; https://doi.org/10.3389/fpubh.2024.1397096
- ENASPOC – the European Network for Antibiotic Stewardship at the Point-of-Care. Accessed February 2025. https://www.enaspoc.com/
- Van Hecke O, Bjerrum L, Llor C, Melbye H, Hopstaken R, Gentile I, Plate A, Verbakel JY, Staiano A. Guidance on C-reactive protein point-of-care testing and complementary strategies to improve antibiotic prescribing for adults with lower respiratory tract infections in primary care. Front. Med., 2023. https://doi.org/10.3389/fmed.2023.1166742
- Staiano, A., Bjerrum, L., Llor, C., Melbye, H., Hopstaken, R., Gentile, I.I, Plate, A., van Hecke, O., & Verbakel, J. Y. (2023). C-reactive protein point-of-care testing and complementary strategies to improve antibiotic stewardship in children with acute respiratory infections in primary care. Frontiers in Pediatrics, 2023; https://doi.org/10.3389/fped.2023.1221007
- Anderson, M., Panteli, D., & Mossialos, E. (2024). Strengthening the EU response to prevention and control of Antimicrobial Resistance (AMR): Policy priorities for effective implementation. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO. ISBN: 1997-8073; https://eurohealthobservatory.who.int/publications/i/strengthening-the-eu-response-to-prevention-and-control-of-antimicrobial-resistance-(amr)-policy-priorities-for-effective-implementation
- Clerc, O., & Greub, G. (2010). Routine use of point-of-care tests: usefulness and application in clinical microbiology. Clinical Microbiology and Infection, 16(8), 1054-1061; https://doi.org/10.1111/j.1469-0691.2010.03281.x
- Gourlay A, Sutherland C, Radley A. Point-of-Care testing of HbA1c levels in community settings for people with established diabetes or people at risk of developing diabetes: A systematic review and meta-analysis. BMJ Open 2023;13(5):e072882; http://dx.doi.org/10.1136/bmjopen-2023-072882)
- Wubishet BL, Merlo G, Ghahreman-Falconer N, Hall L, Comans T. Economic evaluation of antimicrobial stewardship in primary care: a systematic review and quality assessment. J Antimicrob Chemother. (2022) 77:2373–88; https://doi.org/10.1093/jac/dkac185
- Tolley A, Bansal A, Murerwa R, Dicks JH. Cost-effectiveness of point-of-care diagnostics for AMR: a systematic review. J Antimicrob Chemother 2024; 79: 1248–1269; https://doi.org/10.1093/jac/dkae067
- Van Hoovels L, Massa B, Stavelin A, De Meyer H, De Schrijver P, Van Laethem V, Barglazan D, Gruson D, Hopstaken R, Peeters B, Van Hoof V, Verdonck A, Verbakel JY. Analytical performance and user-friendliness of four commercially available point-of-care devices for C-reactive protein. Clinica Chimica Acta 2024;560:119737; https://doi.org/10.1016/j.cca.2024.119737
